Lake Saimaa - Purest Finland
Valitse taustaväri:

Kämärin luontopolku

Luonnonkaunis Kämärin saari sijaitsee Ämmäkosken ja historiallisen Taipaleen kanava-alueen välissä. Polku johtaa lehtipuuvaltaisessa lehdossa koskimaisemiin ja yhtyy valaistuun ulkoilureittiin uimarannan tuntumassa. Kämärin luonto on monipuolinen ja eläinlajisto on runsas. Varkauden nimikkoeläin saukko elää alueella ja lahoavat lehtipuut ovat talvisin houkutelleet alueelle myös valkoselkätikan. Ämmänkoskessa ja Kämärinkoskessa on oma hyönteis- ja kalamaailmansa. Puromainen Kämärinkoski on lohikalojen nousua varten rakennettu luonnonmukainen kalatie.

Esittely & video Kämärin luontopolulta / Outdooractive

*Pituus 4,4 km, arvioitu kulkuaika 1 t 10 min, vaativuustaso helppo
*Aloitus- ja parkkipaikka on Navitaksen pysäköintialue, Wredenkatu 2
*Ei talvikunnossapitoa
*Huomioitavaa: Ämmäkosken pato säännöstelee kosken juoksutusta automaattisesti ja veden pinnan korkeus saattaa vaihdella äkillisesti. Liikkuminen kuivana olevan kosken uomassa ei ole turvallista. Alueella on kameravalvonta. Koskikalastuslaituri reitin pohjoisrannalla on tarkoitettu ainoastaan kalastusseuran käyttöön. Laituri voi olla liukas.

Kämärin 98 hehtaarin alue jakaantuu toiminnan perusteella kolmeen erilaiseen osaan; luontoalueeseen, urheilualueeseen ja kanava-alueeseen. 

Historia

Kämärin historia juontaa kauaksi menneisyyteen, sillä Varkauden hankalista koskista muodostui luonnostaan pysähdys- ja huoltopaikkoja. Kosket olivat kalaisia ja alueelle syntyi 1500-luvulla Olavinlinnan alaisuudessa toimiva Kruununkalastamo. Koskiin istutettiin lohta ja tehtiin erityisiä lohenkasvatusaltaita.

Mies, sukunimeltään Kämäräinen perusti paikalle vesimyllyn jo ennen 1750-luvun puoltaväliä ja myllyn paikkaa alettiin kutsua Kämärinkoskeksi. Kämärin alueen kannalta (siihen aikaan Myllysaari) merkittävää oli Taipaleen kanavan valmistuminen vuonna 1840. Aleksanteri II määräsi 1856 perustettavaksi Kämärin alueelle kaupungin. Koskenniemen kaupunki olisi sijainnut Taipaleen kanavan molemmin puolin ja rajoittunut Ämmäkoskeen. Asemakaavan laati vuonna 1857 maanmittari Carl Rehnström, mutta hanke ei kuitenkaan toteutunut.

1930-luvulla rakennettu tanssilava toimi Kämärillä 1970-luvulle saakka. Lottakahvila eli Sampola valmistui vuonna 1939 ja on nykyään partiolaisten omistuksessa. A. Ahlström Oy tilasi arkkitehti Yrjö Lindegreniltä suunnitelmat Kämärin urheilupuistoa varten. Tällä suunnitelmalla ”The Centre of Athletics” hän voitti 1948 Lontoon olympialaisten taidekilpailun arkkitehtuurin kultamitalin. Siitä toteutuivat urheilukenttä, katsomo, maratonpolku ja uimala.

Kämäri on vuosien saatossa kehittynyt suosituksi urheilu- ja lähivirkistysalueeksi. Alueella sijaitsee luontopolun lisäksi uimaranta, hiekkatekonurmikenttä, tekojäärata ja kaksi jäähallia. Kämärillä pelataan jääpallo-, jääkiekko- ja pesäpallo-ottelut.

Urheilualueen toisella laidalla on kanava-alue. Taipaleen kanava yhdistää Unnukan ja Haukiveden, joiden vedenpintojen korkeusero on 4,6-6 m. Noin 500 m pitkä kanava on rakennettu 1962-67. Vanha kivikanava, rakennettu 1835-40, on säilynyt nähtävyytenä. Kanavamuseo ja Kanavapolku esittelevät alueen historiaa. Taipaleen vierassatama sijaitsee kanavan yläpuolella.

Taipaleen kanavamuseo
Ämmäkosken kuohuntaa videolla